Iranissa, esihistoriallisella Telchegah-Sofla-hautausmaalla, arkeologit ovat löytäneet hämmästyttävän esineen – noin 6200 vuotta vanhan tytön pitkänomaisen kallon. Löytö on herättänyt vilkasta keskustelua tutkijoiden keskuudessa ja on jälleen yksi palanen alueen varhaisen kaupunkikulttuurin mosaiikissa.
Kallo on selvästi muotoiltu keinotekoisesti – muinaisissa yhteiskunnissa oli tapana sitoa vauvojen päät tiettyyn muotoon, jota pidettiin esteettisesti kauniina tai symbolisesti merkittävänä. Kallo on kuitenkin myös loukkaantunut: halkeama viittaa iskuun tylpällä esineellä, mutta on edelleen mysteeri, oliko kyseessä onnettomuus vai väkivalta.
Löytö on osa laajamittaista arkeologista Zohre-projektia, jossa on yli kymmenen vuoden ajan tutkittu sivilisaation syntyä Telchegah-Soflan alueella, josta on löydetty tiilistä rakennettuja hautoja ja merkkejä kaupungistumisesta.
Tietokonetomografian avulla tutkijat havaitsivat epätavallisen ohuet luut ja kiilamaisen murtuman. Tämä vahvistaa, että isku on aiheutettu tylpällä esineellä, ei terävällä aseella. Mahdollisesti kallon pitkänomainen muoto teki siitä haavoittuvamman, mutta asiantuntijat eivät sulje pois mahdollisuutta, että vamma olisi voinut syntyä minkä tahansa kallon rakenteen kanssa.
Hautaus yhteiseen hautaan vaikeuttaa tytön henkilöllisyyden ja sosiaalisen aseman selvittämistä. Hänen kuolemansa heijastaa muutoksen aikaa, jolloin yhteiskunnat siirtyivät heimoyhteisöistä kaupunkeihin ja uusia uskomuksia, kirjoitustaito ja sosiaaliset roolit muodostuivat.
Kulttuurisen rituaalin ja tragedian rajalla tämä löytö herättää pohtimaan kuulumisen hintaa, ruumiin haavoittuvuutta ja sattuman roolia ihmiskunnan historiassa.
