Vatsaontelosta löydetyt kasvien fossiilit vahvistavat hypoteesin, että nämä dinosaurukset olivat kasvissyöjiä.
Kertinin yliopiston tutkijat löysivät jäännöksiä ”lounaasta” titanosauruksen vatsaontelosta, joka eli noin 100 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Queenslandin alueella Australiassa. Kasvisruokavalio, joka koostui erilaisista kasveista, vahvistaa jo pitkään vallinneen hypoteesin, että nämä dinosaurukset olivat kasvinsyöjiä. Lisäksi maanantaina Current Biology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jäännökset osoittavat, että sauropodi ei pureskellut, vaan luotti lähes kokonaan suolistomikrobeihinsa ruoansulatuksessa.
”Zauropodien suoliston todellista sisältöä ei ole koskaan aiemmin löydetty, vaikka ne ovat tunnettuja jokaisella mantereella löydetyistä fossiileista ja tämän ryhmän tiedetään olleen olemassa vähintään 130 miljoonaa vuotta”, sanoo johtava tutkija Steven Poropat. ”Löytö vahvistaa useita hypoteeseja näiden dinosaurusten ruokavaliosta, jotka perustuvat niiden anatomian tutkimukseen ja vertailuun nykyisiin eläimiin.”
Tieto dinosaurusten ruokavaliosta on ratkaisevan tärkeää niiden biologian ja roolin ymmärtämiseksi muinaisissa ekosysteemeissä. Dinosaurusten fossiileja, joissa on säilynyt kolloliteja tai suoliston sisältöä, on kuitenkin löydetty hyvin vähän. Zauropodien kolloliitit ovat erityisen vaikeasti havaittavissa, vaikka nämä dinosaurukset olivat mahdollisesti maailman ekologisesti tehokkaimpia maalla eläviä kasvinsyöjiä suurimman osan jura- ja liitukaudesta, kun otetaan huomioon niiden valtava koko.
Suoran näytön puuttuessa niiden ravinnon koostumus on määritetty suurelta osin anatomisten piirteiden, kuten hampaiden kulumisen, leuan morfologian ja kaulan pituuden perusteella.
Kesällä 2017 Australian luonnontieteellisen museon työntekijät ja vapaaehtoiset kaivoivat esiin suhteellisen täydellisen puolikasvuisen keskikokoisen liitikauden sauropodin Diamantinasaurus matildae -lajin luurangon Wintonin muodostumasta Queenslandista. Matildaksi nimetty jättiläinen oli tanakka. Sen olkapäät olivat 2,5 metriä korkeat, ja vertailemalla sitä muihin samankaltaisiin sauropodeihin ympäri maailmaa, sen pituus oli todennäköisesti 16 metriä, pitkä kaula ja häntä mukaan lukien. Tutkimuksen aikana tutkijat huomasivat epätavallisen halkeilevan kalliokerroksen, joka ilmeisesti sisälsi sauropodin kolloliittia, joka koostui lukuisista hyvin säilyneistä kasvien fossiileista.
Kasvien näytteiden analyysi kololiitista osoitti, että sauropodit todennäköisesti vain vähäisesti prosessoivat ruokansa suussa, luottaen sen sijaan fermentaatioon ja suoliston mikrobiomiin ruoansulatuksessa. Kololiitti koostui monenlaisista kasveista, mukaan lukien havupuiden lehdet (siemenkasvit), siemenpalmuja (kasvien rakenteet, joissa siemenet sijaitsevat) ja koppisiemenisten kasvien (kukkaset) lehtiä, mikä viittaa siihen, että diamanttisaurus syöi valikoimattomasti ja suuria määriä.
”Kasvien sisällä on merkkejä siitä, että ne on leikattu, mahdollisesti purettu, mutta ei pureskeltu, mikä tukee hypoteesia sauropodien massaruokailusta”, Porophat sanoo.
Tutkijat löysivät myös kemiallisia biomarkkereita sekä koppisiemenisistä että paljassiemenisistä kasveista, jotka ovat siemeniä tuottavia puita, joihin kuuluvat myös havupuut. ”Tämä tarkoittaa, että ainakin jotkut sauropodit eivät olleet valikoivia syöjiä, vaan söivät pikemminkin mitä tahansa kasveja, joihin ne pääsivät turvallisesti käsiksi ja pystyivät sulattamaan”, Poropat sanoo. ”Nämä tulokset vahvistavat suurelta osin aiemmat käsitykset siitä, että sauropodit ovat vaikuttaneet valtavasti ekosysteemeihin ympäri maailmaa mesozoikumikaudella.”
Poropata oli yllättynyt löytäessään koppisiemenisiä kasveja dinosauruksen suolistosta. ”Koppisiemeniset kasvit olivat noin yhtä monimuotoisia kuin Australian havupuut 100–95 miljoonaa vuotta sitten, kun tämä sauropodi vielä eli”, hän sanoo. ”Tämä viittaa siihen, että sauropodit sopeutuivat menestyksekkäästi kukkakasvien syömiseen 40 miljoonan vuoden aikana siitä lähtien, kun nämä kasvit löydettiin ensimmäisen kerran fossiiliaineistosta.”
Näiden tulosten perusteella tiimi olettaa, että Diamantinasaurus ruokaili todennäköisesti sekä matalista että korkeista kasveista ainakin aikuisikään saakka. Vauvaiässä sauropodit saattoivat päästä käsiksi vain lähellä maata kasvaviin kasveihin, mutta kasvaessaan niiden elinkelpoiset ravintomahdollisuudet lisääntyivät. Lisäksi kolostumassa esiintyvien pienten versojen, lehtien ja palkojen runsaus viittaa siihen, että nuori dinosaurus ruokaili äskettäin hankkimillaan havupuiden ja siemensaniaisten osilla, jotka olivat helpommin sulavia.
Kirjoittajien mukaan valikoimaton massaruokinta oli ilmeisesti tehokas strategia sauropodeille 130 miljoonan vuoden ajan ja mahdollisti niiden menestyksen ja pitkäikäisyyden kladina. ”Suoliston sisältö kertoo kuitenkin vain viimeisestä tai muutamasta ateriasta, jonka yksi puolikasvuinen sauropodi on syönyt”, Poropata sanoo. ”Emme tiedä, edustavatko suolistossamme säilyneet kasvit tyypillistä ruokavaliota vai stressaantuneen eläimen ruokavaliota. Emme myöskään tiedä, missä määrin suoliston sisältämät kasvit viittaavat nuoriin vai aikuisiin sauropodeihin, koska meidän yksilömme on puolikasvuinen, emmekä tiedä, miten vuodenaika on voinut vaikuttaa ruokavalioon.”
