Hyönteisistä, tofusta ja levistä laboratoriossa kasvatettuun lihaan – kasvava pyrkimys vähentää ruoan ympäristövaikutuksia johtaa siihen, että lautasillemme tulee yhä enemmän vaihtoehtoja perinteiselle lihalle.
Sisällysluettelo
Jotkut ehdotukset herättävät innostusta, toiset epäluuloa ja jopa vastenmielisyyttä. Uskallammeko syödä sirkoja? Voiko kasvispihvi maistua samalta kuin naudanlihapihvi?
Etsittäessä ”tulevaisuuden ihanteellista ruokaa” on yksi vaihtoehto, jolla on vuosisatojen historia, mutta joka on edelleen suhteellisen tuntematon. Tarkoitamme sieniä, jotka ovat vihdoin saamassa ansaitsemaansa huomiota.
Sienien valtakunta tarjoaa paitsi herkullisen lisän gastronomiseen kokemukseen, myös täysipainoisen, kestävän ja resurssitehokkaan proteiininlähteen. Tämä monille tuntematon innovaatio voi mullistaa paitsi ruokavalion myös suhteemme elintarviketuotantoon.
Eikä siihen tarvita auringonvaloa tai tuotantoeläimiä!
Tulevaisuuden ruoka kasvaa pimeässä
Maailmassa, joka on joutunut kohtaamaan ilmastokriisin , biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja väestönkasvun, ruokavalio on tullut kiireellisesti ratkaistavaksi ongelmaksi. Lihan tuotanto, joka on yksi maailman ruokavalion pilareista, on yksi resurssienkulutukseltaan ja haitallisten päästöjen osalta suurimmista toimialoista. Tämän monimutkaisen tilanteen edessä tutkijat, yrittäjät ja kansainväliset järjestöt etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka ovat kestäviä, ravitsevia ja laajennettavissa.
Yksi lupaavimmista ehdotuksista ei tule kasvi- tai eläinkunniasta, vaan usein unohdetusta sienikunnasta. Soveltava mykologia, joka ei rajoitu supermarketeista löytyviin sieniin, on synnyttämässä uudenlaisen ruoan, mykoproteiinin. Se on proteiinipitoinen raaka-aine, jota saadaan rihmamaisista sienistä. Hiljainen, tehokas ja hämmästyttävä, tämä sienipohjainen ravintomuoto voi auttaa meitä suunnittelemaan tulevaisuuden ruokavalion uudelleen.
Mikoproteiini on proteiinipitoinen raaka-aine, jota saadaan rihmamaisista sienistä.
Mikoproteiini: mitä se on ja miksi se on niin lupaava?
Mikoproteiini on proteiinin lähde, jota saadaan kasvattamalla rihmamaisia sieniä, kuten Fusarium venenatum . Poimittujen sienien sijaan nämä sienet fermentoidaan suurissa bioreaktoreissa, joissa resurssien kulutus on minimaalista. Tuloksena on proteiinia, kuitua ja hivenaineita sisältävä biomassa, jonka rakenne on hämmästyttävän lihaa muistuttava.
Yksi tunnetuimmista mikoproteiinista valmistetuista tuotteista on Quorn. Vaikka sitä on myyty jo useiden vuosikymmenien ajan useiden maiden supermarketeissa, kiinnostus tätä vaihtoehtoista lähdettä kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime vuoden aikana. Tutkimusten mukaan mikoproteiinin tuotanto vaatii vähemmän maata ja vettä kuin perinteinen karjankasvatus (pienin eroilla sian- ja naudankasvatuksen välillä) ja tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.
Kun tarvitsemme kestävämpiä ja luotettavampia ratkaisuja elintarvikkeiden alalla, mykoproteiini ei vain kilpaile lihan kanssa, vaan muuttaa myös käsitystämme ruoasta.
Sienien viljely kotona tai pilvenpiirtäjissä
Teollisten laboratorioiden lisäksi syötävien sienien tuotanto on löytänyt merkittävän paikan kaupunki- ja kiertotalousympäristöissä. On olemassa hankkeita, joissa sieniä kasvatetaan kahvijauheella, maatalousjätteellä tai kierrätetyllä pahvilla, jolloin jätteet muuttuvat arvokkaiksi elintarvikkeiksi. Kyky kasvaa jätteillä tekee sienistä ihanteellisia kumppaneita kiertotaloudelle.
Kaupungeissa kuten Pariisi, Lontoo ja Buenos Aires vertikaaliset maataloushankkeet hyödyntävät jo maanalaisia tiloja tai modulaarisia rakenteita sienien viljelyyn kontrolloiduissa olosuhteissa. Tämä voidaan tehdä jopa kotona pienillä sarjoilla, jotka mahdollistavat sadon korjaamisen vain muutamassa päivässä ilman maaperää tai auringonvaloa.
Joissakin suurissa kaupungeissa sienien viljelyyn kontrolloiduissa olosuhteissa käytetään maanalaisia tiloja tai modulaarisia rakenteita.
Samaan aikaan startup-yritykset ja innovaatiokeskukset kehittävät sienien bioteknologiaa, joka integroi viljelyn ja jalostuksen kompakteiksi ja skaalautuviksi järjestelmiksi. Tämä innovaatio ennustaa tulevaisuutta, jossa sienien tuotanto voi tulla yhtä tavalliseksi kuin leivän leipominen. Ja ehkäpä ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa jopa välttämättömäksi.
Ruokalista, jossa maistuu sienirihmasto?
Mikoproteiinin lukuisista eduista huolimatta sen laajamittainen käyttöönotto ruokavaliossa kohtaa edelleen haasteita, kuten kulttuuriset esteet, tietämättömyys ja muutoksen vastustus.
Monille ”akvaariossa kasvatettujen sienien” syöminen tuntuu oudolta ajatukselta, vaikka vastaavia tuotteita, joita kulutamme päivittäin, kuten leipä tai jogurtti, valmistetaan myös fermentaatiolla.
Yhä useammat kokit, ravitsemusterapeutit ja kuluttajat ovat kuitenkin löytämässä uudelleen sienien kulinaarisen potentiaalin. Mehevästä kasvisfileestä proteiinipitoisiin välipaloihin tai merenelävien korvikkeisiin – sienet ovat osoittaneet, että ne voivat olla maukkaita, monipuolisia ja ennen kaikkea kestäviä!
Ehkä tulevaisuuden ruokamme ei ole vain lihan kulutuksen vähentämisessä, vaan myös uusien vaihtoehtojen omaksumisessa, jotka ovat olleet osa elämäämme miljoonia vuosia. Toisaalta emme saa unohtaa, että syömällä sieniä ja ravitsemalla kehoamme, luomme oikeudenmukaisempaa, monimuotoisempaa ja kestävämpää maailmaa.
