Kun ajattelet Suomea, ensimmäisenä mieleen tulevat revontulet, loputtomat metsät tai jopa myyttinen Joulupukki. On kuitenkin yksi mielenkiintoinen seikka, jota monet eivät lainkaan huomaa: tämä skandinaavinen maa on maailman ykkönen kahvin kulutuksessa henkeä kohti, ja sen keskimääräinen kulutus on 11 kiloa vuodessa. Mutta höyryävien kahvikuppien lisäksi Suomi kätkee jääpeitteensä alle salaisuuksia. Kaukana pohjoisessa, valtavassa ja hiljaisessa Lapissa on löydetty esiintymä, joka voi käynnistää uuden kultakuumeen ja muuttaa paitsi maan, myös koko Euroopan talouden suunnan.
Kanadalainen Rupert Resources -yhtiö on vahvistanut valtavan kultakaivoksen olemassaolon Ikkari-alueella, Sodankylän kunnan alueella. Löytö, jonka arvo on arviolta 10 miljardia euroa, on yksi Euroopan lupaavimmista kultavarannoista viime vuosikymmeninä. Löytö voi merkitä uuden aikakauden alkua Euroopan kaivosteollisuudessa aikana, jolloin maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus on jälleen tehnyt kullasta strategisesti arvokkaan turvasataman.
Nykyaikainen kultakuume, jolla on historialliset juuret
Ikkaari-esiintymä, joka löydettiin monien vuosien maanalaisen porauksen jälkeen, sisältää noin 110 tonnia kultaa, joka on yli 52 miljoonassa tonnissa malmia . Tämä maanalainen rikkaus ei tule suoraan pintaan, mikä on entisestään vaikeuttanut ja viivästyttänyt sen löytämistä. Vuodesta 2016 lähtien Rupert Resources on työskennellyt kärsivällisesti ja huolellisesti, ja vasta vuonna 2020 ensimmäiset luotettavat merkit kullan esiintymisestä johtivat syvempään tutkimukseen, joka vahvistettiin lopullisesti vuoden 2024 alussa.
Tämän projektin tekee poikkeukselliseksi paitsi sen sisältämän kullan määrä, myös sen taloudellinen kannattavuus . Hanke, jonka arvioitu kannattavuus on 38 % ja voittomarginaali noin 800 Yhdysvaltain dollaria unssilta, on herättänyt kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen. Kun otetaan huomioon 2150 Yhdysvaltain dollarin per unssi -perushinta ja se, että tämä hinta on tällä hetkellä ennätyskorkealla, kannattavuus voi olla vieläkin parempi.
Rupert Resourcesin yleissuunnitelma määrittää geologisten tutkimusten keston kahdeksi vuosikymmeneksi. Ensimmäiset 10 vuotta keskitytään avolouhintaan, joka on alkuvaiheessa helpommin saatavilla ja kannattavampaa. Sen jälkeen projekti siirtyy maanalaisiin vaiheisiin, mikä mahdollistaa pääsyn esiintymän syvimpiin kerroksiin. Tuotannon odotetaan kuitenkin alkavan aikaisintaan vuonna 2030. Tällä hetkellä valmistellaan ja asennetaan infrastruktuuria, jota tarvitaan tämän mittakaavan kaivostoimintaan.
Rupert Resourcesin lisäksi muutkin yritykset ovat aktiivisesti hyödyntämässä Suomen maaperää. Esimerkiksi Nordic Resources on ilmoittanut lupaavista löydöksistä Kiimala Trend -projektissaan, joka sijaitsee maan keskiosassa etelämpänä. Latitude 66 puolestaan toteuttaa kunnianhimoista hanketta Kuusamossa, jossa etsitään paitsi kultaa myös kobolttia, joka on strateginen metalli energiasiirtymässä ja akkujen valmistuksessa. Yhtiön arvion mukaan tämä esiintymä voi kattaa jopa 25 % Euroopan unionin kobolttitarpeesta.
Mielenkiintoista on, että tämä ei ole ensimmäinen kultalöytö maan historiassa. 1800-luvun lopulla Suomessa alkoi oma kultakuume Ivalojoki-joella Inari-järven lähellä. Tuolloin uutinen kultalöydöistä houkutteli satoja onnenonkijoita lähtemään karulle pohjoiseen. Tämä vaikutti suuresti Lapin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja jätti jälkensä, joka on edelleen näkyvissä sen kulttuurisessa identiteetissä.
Kultakuumeen elpyminen Euroopassa ei ole sattumaa. Viime vuosina kulta on jälleen noussut suosioon turvasatamana. Maailmantalouden epävakaus, geopoliittiset jännitteet, jatkuva inflaatio ja dollarin devalvaatio ovat lisänneet kysyntää ja siten myös hintaa. Pelkästään viime vuoden aikana kullan arvo on noussut yli 22,5 % ja saavutti tammikuussa historiallisen ennätyksen, yli 3500 dollaria unssilta.
Tämä tilanne tekee Ikkarin kaltaisista hankkeista strategisia sijoitusmahdollisuuksia . Ne eivät ole vain suoraa vaurauden lähde, vaan myös vähentävät Euroopan riippuvuutta jalometallien tuonnista, erityisesti maista, joiden kanssa diplomaattiset suhteet ovat vaikeat, kuten Venäjä.
Ikari-esiintymän avaaminen on epäilemättä käännekohta Suomelle ja Euroopan kaivosteollisuudelle. Sen välittömän taloudellisen arvon lisäksi se symboloi Euroopan paluuta toimintaan, joka näytti siirtyneen muiden mantereiden toimialaksi. Energiakäänteen, strategisten metallien kasvavan kysynnän ja epävakaan globaalin tilanteen keskellä kaivosteollisuuden elpyminen vanhalla mantereella voi olla tukipilari vakaudelle ja itsenäisyydelle.
