Tämä harvinainen hybridi esiintyy erityisissä olosuhteissa ja on yllättänyt tieteen ulkonäöllään ja käyttäytymisellään.
Merimaailmassa, jossa biodiversiteetti on valtava ja monia lajeja on vielä löydettävissä tai täysin ymmärrettävissä, on mielenkiintoisia tapauksia luonnossa tai vankeudessa syntyneistä hybrideistä. Yksi hämmästyttävimmistä on kahden hyvin tunnetun lajin, delfiinin ja miekka, välinen risteytys. Tämän liiton tuloksena syntyi eläin, joka tunnetaan nimellä miekka.
Kosaketti — on pullonokkadelfiinin ( Tursiops truncatus ) ja pienkosaketin ( Pseudorca crassidens ) risteymä, joka nimestään huolimatta kuuluu myös delfiiniheimoon. Tämä eläin jakaa molempien lajien fyysiset ja geneettiset ominaisuudet, vaikka ensi silmäyksellä se saattaa näyttää läheisemmältä delfiiniltä. Sen väri on yleensä tummanharmaa ja koko suurempi kuin tavallisella delfiinillä, mutta pienempi kuin pienellä koskakalla.
Tämä hybridi ei ole laboratoriossa luotu, vaan syntynyt luonnollisesti, vaikkakin hyvin harvoin. Ensimmäinen dokumentoitu tapaus tapahtui vuonna 1985 Sea Life Parkissa Havaijilla, jossa naaras afalina-delfiini ja uros pikkukosat parittelivat ja saivat poikasen, joka selvisi ja kasvoi normaalisti. Siitä lähtien on kirjattu muutama tapaus, vaikka ne ovatkin edelleen erittäin harvinaisia.
Geneettisellä tasolla molemmilla lajeilla on 44 kromosomia, mikä helpottaa elinkelpoisen risteytyksen mahdollisuutta. Tuloksena on hedelmällinen eläin, joka jopa tuottaa jälkeläisiä, mikä tekee siitä vieläkin harvinaisempia hybridien maailmassa, jotka ovat useissa tapauksissa hedelmättömiä.
Kosatka — on kiehtova esimerkki siitä, kuinka luonto voi yllättää jopa asiantuntijat. Sen olemassaolo herättää paitsi suuren yleisön uteliaisuutta, myös kysymyksiä lajien säilyttämisestä, genetiikasta ja luonnollisen ja epätavallisen välisistä rajoista eläinkunnassa.
Vaikka niitä on tuskin mahdollista nähdä luonnossa, delfiinidelfiinit ovat harvinaisia ja herättävät sekä meribiologien että eläinystävien huomion. Nykyään arvioidaan, että alle 10 lajia on tunnettu. Suurin osa niistä elää vankeudessa. On tärkeää huomata, että keskimääräistä populaatiokokoa ei voida määrittää, koska siitä ei ole konkreettista näyttöä tai riittävää tutkimusta.
