Viimeisen vuosikymmenen aikana kullan hinta on lähes kolminkertaistunut. Kulta, joka loistaa (kirjaimellisesti) esineenä, mutta myös (kuvaannollisesti) sijoittajien paratiisina, on pysynyt arvokkaana vuosisatojen ajan huolimatta geopoliittisista muutoksista, rajojen muutoksista ja lukuisista paradigmanvaihdoksista.
Sisällysluettelo
Vuonna 2025 kulta jatkaa nousuaan ja rikkoo ennätyksiä yksi toisensa jälkeen, ja sen arvo ylittää historialliset kynnysarvot.
Kun maailma on ”tulessa”, kulta loistaa entistä kirkkaammin ja on yksi turvallisimmista rahoituspakopaikoista.
Mihin niin kutsuttu ”kultaisen kasvun” voi johtaa? Onko sille ylärajaa, ja jos on, kuinka korkea se on? Ehkä Goldman Sachsin tuoreen arvion mukaan 4000 dollaria unssilta?
Keskuspankit puolestaan jatkuvat keräämään kultaharkkoja, joiden kokonaismäärä on viime vuosina ollut yli 1000 tonnia vuodessa, kun taas Sveitsin sulattamot työskentelevät yötä päivää ja Comex-pörssin varastot New Yorkissa täyttyvät, mikä johtaa puutteeseen Lontoossa . Ja kaikki tämä johtuu siitä, että kulta on ainoa todella turvallinen omaisuuserä, jonka tarjonta ei riitä kysyntää tyydyttämään.
Tämän ”loiston” takana piilee kuitenkin syvä ”pimeys”. ”Joka vuosi ympäri maailmaa kuljetetaan laittomasti kultaa yli 30 miljardin dollarin arvosta”, kirjoittavat Sasha Lezhnev ja John Prendergast Foreign Affairs -lehdessä. Molempien kirjoittajien mukaan ”nykyään salakuljettaa salaa salkussa yli miljoonan dollarin arvosta kultaa”.
Salakuljetettujen tavaroiden reitti alkaa yleensä konfliktialueilta, josta ne päätyvät ”loistaviin” kullan kauppakeskuksiin, kuten Hongkongiin ja Dubaihin, ja sieltä edelleen maailmanmarkkinoille. Lezhnevin ja Prendergastin raportin mukaan avainasemassa laittoman kullan laillistamisessa (ks. rahanpesu) ovat muun muassa muun muassa Turkki, Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat (jotka esimerkiksi tuovat suuria määriä kultaa sotaa käyvistä maista), Sudan sekä Putinin Venäjä ja Sveitsi, kirjoittavat kreikkalaiset Katimerini-lehdessä.
Kenelle tämä salakuljetus on edullista? Sudanissa (joka on erittäin rikas kultaesiintymien suhteen) raivoavan sisällissodan osapuolet, järjestäytyneet rikollisverkostot, kuten Venezuelassa toimiva Tren de Aragua -järjestö, Kongon aseistetut ryhmät, palkkasoturit (venäläiset ja muut), autoritaariset hallitukset jne. Nykyinen Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kuvaili salakuljetusta senaattorina ollessaan Yhdysvaltain kansalliseksi turvallisuusuhkaksi, koska se ruokkii esimerkiksi Venezuelan Nicolás Maduroa hallitsevaa hallintoa.
”Huolimatta jatkuvasta aseellisesta konfliktista, Sudan on saavuttanut ennätyksellisen kullan tuotannon vuonna 2024, tuotettuaan yhteensä 64,4 tonnia ja arvoltaan noin 1,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria”, kirjoitti viime vuonna kiinalainen uutistoimisto Xinhua.
Nykyaikaiset kullankaivajat Syyriassa
Sota, kulta ja epävakaus ”tavoittelevat” samaa palapeliä, kuin palaset samasta kuvasta.
Afrikan salakuljetusverkostojen lisäksi erityisen kiinnostava tapaus vuonna 2025 on Syyria, jossa nykyiset kullankaivajat etsivät aarteita metallinpaljastimien avulla, mikä oli kielletty Assadin hallinnon aikana, mutta on nyt sallittua.
”Bashar al-Assadin despotisen hallinnon kaaduttua viime vuoden joulukuussa Damaskon asukkaat alkoivat huomata öisin kaduilla uusia ihmisiä: tummat hahmot, jotka heiluttivat metallinilmaisimia”, ja Syyrian maaseudulle alkoi ilmestyä ”ihmisiä, joilla oli lapiot ja kartat” ja jotka väittivät ”paljastavansa piilotettujen aarteiden sijainnin”, kirjoittaa Sara Dadush (vaatii tilauksen) FT:ssä.
Assadin hallinnon aikana metallinilmaisimien myynti oli kielletty Syyriassa. Kuitenkin viime vuoden tammikuusta lähtien Damaskukseen on ilmestynyt useita kauppoja, jotka myyvät yksinomaan tällaisia laitteita, joiden hinta voi olla jopa 10 000 dollaria.
Samaan aikaan alkoi levitä huhuja ryhmistä, jotka olivat kaivaneet esiin kätkettyjä aarteita ja rikastuneet yhdessä yössä, sekä muita tarinoita aarteista, jotka oli oletettavasti haudattu alueille Hijazin rautatielinjan ympärille, joka ottomaanien valtakunnan aikana yhdisti Damaskoksen ja Medinan.
Assadin hallinnon aikana kaivaukset kiellettiin maan arkeologisen rikkauden ja syyrialaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Nyt kuitenkin kaikki tämä on alkanut jonkin verran suvaita, koska viranomaiset sulkevat silmänsä siltä, mitä eivät voi valvoa, samalla kun esiin nousee muita kysymyksiä, jotka koskevat lukuisia arkeologisia aarteita, jotka on varastettu Syyrian museoista vuoden 2011 jälkeen ja myyty laittomasti ulkomaille.
