Äskettäin löydettiin historian suurin kultakaivos. Se on jo nimetty superjättiläiseksi. Onnekkaita ovat kiinalaiset.
Sisällysluettelo
Geologiryhmä löysi 40 kultasuonta. Suurin osa aarteesta on vielä piilossa.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan täällä on kultaa 83 miljardin dollarin arvosta, kertoo kiinalainen uutistoimisto Xinhua.
Asiantuntijat ovat tehneet alustavan arvion esiintymästä. Kullan määräksi on arvioitu 1 100 tonnia. Vertailun vuoksi, koko ihmiskunnan historiassa on louhittu vain 233 000 tonnia kultaa.
Se on löydetty käytännössä Kiinan sydämestä, Hunanin maakunnan Pingjiangin piirikunnasta. Aiemmin Pingjiang oli kuuluisa kameliaöljystä, jota käytettiin kosmetiikan ja puhdistusaineiden valmistuksessa. Nyt siellä on tulossa todellinen kultakuume. Tosin kullan louhintaa eivät ryhdy harrastamaan innokkaat harrastajat, vaan suuret valtionyhtiöt.
Kullan pitoisuus on täällä erittäin korkea – 138 grammaa kultaa tonnissa malmia, mikä on yli keskimääräisen kullan tuotannon. Kultaesiintymät sijaitsevat noin 2 kilometrin syvyydessä.
Tähän asti maailman suurin kultakaivos oli Etelä-Afrikan syvä kaivos. Sen tuotanto on 1 025 tonnia kultaa, mikä on vähemmän kuin Kiinan esiintymässä.
Kiina tuottaa jo 10 % maailman kullasta. Viiden suurimman kullan tuottajan joukkoon kuuluvat myös Venäjä, Indonesia ja Chile.
Miksi kulta on niin harvinaista maapallolla?
Kulta on kaksinkertaisesti arvokas metalli, koska se on peräisin avaruudesta. Kultaa ei synny maapallon uumenissa, sillä lämpötila ja paine eivät ole riittävät.
Lisäksi jopa tavallisten aurinkokuntien, kuten Aurinkomme, uumenissa on riittävästi energiaa rautaa vastaavien alkuaineiden tuottamiseen. Mendelejevin jaksollisen järjestelmän raskaammat alkuaineet syntyvät joko supernovien räjähdyksissä tai neutronitähtien törmäyksissä.
Siksi kulta on päätynyt Maahan kahta reittiä pitkin. Ensimmäinen reitti on niin kutsuttu protoplanetaarinen kiekko. Auringon ympärillä pyöri kaasusta ja pölystä koostuva kiekko, josta myöhemmin muodostuivat planeetat. Toinen tapa on meteoriitit. Maapallon olemassaolon alkuvaiheessa Maa joutui todellisen meteoriittipommituksen kohteeksi. Osa aineesta tuotiin meille juuri näiden meteoriittien mukana.
Muuten, kultaa on planeetallamme suhteellisen paljon verrattuna useimpiin keskimääräisiin eksoplaneettoihin aurinkokunnan ulkopuolella. Aikanaan Aurinko syntyi useiden supernovien räjähdyksen paikalla, mikä antoi planeetallemme niin paljon raskaita alkuaineita, mukaan lukien arvokas kulta.
Muuten, monet nykyiset asteroidit, esimerkiksi Marsia ja Jupiteria ympäröivässä asteroidien renkaassa, ovat täynnä jalometalleja. Asteroidi Psyche, jonka arvo vastaa nykyisen maailman talouden arvoa 100 000 vuoden aikana.
Miksi kultaa löytyy usein syvältä maapallon uumenista, jos se ei muodostu siellä?
Koska se on päätynyt sinne aiemmin ja myöhemmin peittynyt pöly- ja ainekerroksilla.
Jalokivet, kuten timantit, muodostuvat kuitenkin juuri maapallon uumenissa. Maapallon paine riittää hiilen tiivistymiseen timantiksi. Siksi timantit muodostuvat maankuoressa ja ovat täysin maaperäistä alkuperää.
P.S. Kommenteissa esitettiin järkevä kysymys:
Venäjällä Lennan alueella on Sukhoi Login esiintymä, jonka määrä on arvioitu kaksinkertaiseksi verrattuna Kiinassa löydettyyn. Miksi kiinalaiset sitten nimittivät oman kultaesiintymänsä suurimmaksi?
Suhoy Login alustavien arvioiden mukaan se sisältää 2,7 tuhatta tonnia kultaa (28 % Venäjän nykyisistä kultalöydöksistä). Kiinalaiset kuitenkin vertasivat löytöään tällä hetkellä toiminnassa oleviin esiintymiin. Suhoy Log on valitettavasti toistaiseksi tulevaisuudeltaan epävarma projekti. Sen hyödyntäminen on vaikeaa alueen heikon saavutettavuuden vuoksi. Lisäksi tarkka arviointi on vaikeaa.
Toinen vakava ongelma on malmin alhainen kultapitoisuus (verrattuna Kiinan erittäin korkeaan pitoisuuteen). Kiina puolestaan aloittaa uuden esiintymänsä hyödyntämisen jo lähitulevaisuudessa.
Resurssien kannalta Venäjällä on kaikki hyvin. Lisäksi pohjoisilla leveysasteilla tapahtuva ilmaston lämpeneminen on meille eduksi (täsmennän tätä maantieteellistä seikkaa, koska tarkkaan ottaen kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä vaan ilmastonmuutoksesta. Eteläisillä leveysasteilla on nimittäin alueita, joilla on havaittu ilmaston viilenemistä. Ilmastonmuutos etenee eri suuntiin eri puolilla maapalloa). Meillä vapautuu ikiroudan alueita, joissa on luonnonvaroja. Niiden hyödyntäminen tulee kannattavaksi.
Henkilökohtaisesti toivon kuitenkin, että maamme nykyisessä muodossaan ei olisi tunnettu vain luonnonvaroistaan, sotilasteknologiastaan ja kunniakkaasta menneisyydestään. Meillä on tarpeeksi lahjakkaita ja koulutettuja ihmisiä, jotta Venäjä voisi tulla tunnetuksi myös tieteestä ja innovaatioista. Toivon, että tämä aika on vielä edessä.
