Merenpinnan nousu tulee olemaan vakava ongelma ihmiskunnalle vuosisadan loppuun mennessä ja sen jälkeen, vaikka globaali lämpötila pysyisi alle +1,5 °C:n rajapääarvon. Tutkijat varoittivat tiistaina, että merenpinnan nousun hillitseminen voi vaatia noin 1 biljoonaa dollaria vuodessa.
Sisällysluettelo
Tämä ympäristöongelma voi hyvinkin muuttua taloudelliseksi ongelmaksi. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ilman suojatoimenpiteitä, kuten merenpengerten rakentamista, merenpinnan nousu 20 senttimetriä voi aiheuttaa tulvavahinkoja lähes 1 biljoona dollaria vuodessa maailman 136 suurimmassa rannikkokaupungissa.
Communications Earth & Environment -lehdessä julkaistun analyysin mukaan merenpinnan nousunopeus on kaksinkertaistunut 30 vuodessa ja on jo 10 senttimetriä. Jos tämä suuntaus jatkuu, vuoteen 2100 mennessä tämä luku voi kaksinkertaistua jälleen ja lähestyä yhden senttimetrin nousua vuodessa.
”Globaalin lämpenemisen rajoittaminen 1,5 °C:een”, kuten Pariisin sopimuksen kunnianhimoisin tavoite kuuluu, ”olisi suuri saavutus” ja mahdollistaisi monien dramaattisten ilmastonmuutoksen seurausten välttämisen. ”Mutta vaikka tämä tavoite saavutettaisiin, merenpinnan nousu todennäköisesti kiihtyisi sellaiseen tahtiin, johon olisi erittäin vaikea sopeutua”, varoitti tutkimuksen pääkirjoittaja Chris Stokes AFP:n haastattelussa.
Aikaisempien tutkimusten mukaan ilman suojatoimenpiteitä, kuten meripatoja, merenpinnan nousu 20 senttimetriä voi aiheuttaa tulvavahinkoja lähes 1 biljoonan dollarin arvosta vuodessa maailman 136 suurimmassa rannikkokaupungissa.
Nykyään noin 230 miljoonaa ihmistä asuu alle metrin korkeudella merenpinnasta ja yli miljardi ihmistä alle 10 metrin korkeudella.
Jäätiköiden sulaminen ja veden lämpeneminen
Vedenpinnan nousu johtuu pääasiassa kolmesta ilmiöstä: jääpeitteiden sulamisesta, vuoristojäätiköiden sulamisesta ja merien laajenemisesta, jotka imevät yli 90 % ihmisen toiminnasta syntyvästä ylimääräisestä lämmöstä.
Darem Universityn (Iso-Britannia) professori Chris Stokesin mukaan nykyinen lämpeneminen +1,2 °C verrattuna teollistumista edeltävään aikaan riittää jo nostamaan merenpintaa useita metrejä seuraavien vuosisatojen aikana. Tieteelliset ennusteet kuitenkin ennustavat lämpötilan nousevan +2,7 °C vuoteen 2100 mennessä, ellei päästöjä vähennetä radikaalisti.
Tutkimusryhmä analysoi viimeisimmät julkaisut IPCC:n viimeisimmän suuren raportin jälkeen keskittyen jääpeitteiden vaikutukseen – tekijään, jota YK:n asiantuntijaryhmä ei ottanut tuolloin täysin huomioon epävarmuustekijöiden vuoksi.
Sen jälkeen kuitenkin ”kaikki on selkeytynyt”. Vuonna 2021 IPCC:n ennusteet ennustivat ‘todennäköisen’ merenpinnan nousun 40–80 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä päästökehityksen mukaan. ”Olemme todennäköisesti lähestymässä tämän vaihteluvälin ylärajaa tai jopa ylittämässä sen”, Stokes arvioi nyt.
Jäätiköt ovat hauraampia kuin odotettiin
Satelliittihavainnot osoittavat, että jääpeitteet, jotka sisältävät tarpeeksi vettä nostaakseen merenpinnan 65 metriä, reagoivat lämpenemiseen paljon odotettua nopeammin.
Grönlanti ja Länsi-Antarktis menettävät tällä hetkellä noin 400 miljardia tonnia jäätä vuodessa, mikä on nelinkertaistunut 1990-luvulta ja ylittää selvästi vuoristojäätiköiden määrän.
”Aiemmin ajattelimme, että Grönlanti ei reagoi, ennen kuin maapallon lämpötila nousee 3 °C:een”, sanoo Chris Stokes. Hänen mukaansa ”nykyinen konsensus Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen käännekohdista on noin 1,5 °C”.
Tutkijat ovat myös verranneet näitä tapahtumia menneiden geologisten aikakausien tapahtumiin. Noin kolme miljoonaa vuotta sitten, kun CO₂-pitoisuus oli nykyisen tasoa, merenpinta oli 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.
Siksi, Chris Stokes päättelee, että ”jos haluamme hidastaa jääpeitteiden sulamisesta johtuvaa merenpinnan nousua, on selvää, että meidän on palattava nykyistä alempiin lämpötiloihin”. Jotta tilanne voitaisiin vakauttaa ”hallittavalle tasolle, meidän on asetettava pitkän aikavälin lämpötilatavoite, joka on lähellä +1 °C tai jopa alempi”.
